Koulu alkoi

Syksy saapui ja koulu alkoi täälläkin. Virallinen aloituspäivä oppilaille oli tiistai 2.9. Pullalle se oli erityisen jännittävä, sillä hän aloitti oman uransa leikki-koululaisena paikallisessa école maternellessa. Pillillekin uutta oli aloittaa école primairen ekaluokka. Koulurakennus pysyi samana, mutta sijainti koulussa siirtyi isojen puolelle.

Jakaannuimme perheenä kahtia: isi saatteli Pillin ja me Pennin kanssa saattelimme Pullaa kouluun. Maternellen piha oli Pullalle kyllä jo tuttu, sillä oltiinhan siskoa viety ja haettu jo puolentoista vuoden ajan maternelleen. Pihalla suoritettiin jonotus ja ilmoittautuminen oikealle opettajalle. Taas pisti hymyilyttämään ranskalaisille tyypillinen organisoituminen. Pihalla oli hahmoteltavissa neljä jonoa, joista puskaradio kertoi, että jonon etupäässä on lappu josta vakoilemalla näkee, mihin jonoon kuuluu. Sekasotkuhan siitä tuli, mutta vartin seisoskelulla päästiin open luokse ilmoittautumaan. Pullan opeksi tuli se sama, joka Pillillä oli aloittaessa.

Ilmoittautumisesta päästiin luokkaan ja vanhemmat saivat luvan olla ekat puolitoistatuntia mukana. Alkuun oli vapaata tutustumista luokkaan ja siitä mentiinkin sitten välitunnille. Pullan luokassa oli kokonaista 31(!) natiaista. Kovasti yrittävät saada tuon luokan kahtia, mutta nähtäväksi jää auttaako vanhempainyhdistyksen vetoomukset mitään.

Ope kokosi lapset sisälle luokaan ja hivuttauduin pikkuhiljaa takavasemmalle ja vilkuttelin Pullalle heipat. Oltiin noin sataan kertaan käyty läpi se, että äiti tulee sitten lounastunnille hakemaan Pullan kotiin syömään. Ehdin juuri käväistä Pennin kanssa kääntymässä kotona, kun lähdin jo takaisin Pullaa hakemaan. Siellä se sitten tuli open käsipuolessa ja huusi kuin palosireeni. Syykin oli ihan ilmiselvä: äitiä ikävä.

Pillillä oli mennyt eka kouluaamu hieman paremmin. Vanhat kaverit odottamassa ja kielikin sujuu jo mukavasti. Millään ei olisi malttanut olla keskiviikkoa, sitä normaalia alakoululaisten vapaapäivää, pois koulusta.

Tänään keskiviikkona oltiinkin suorittamassa sitä samaa, mitä miljoonat muut koululaisperheet ympäri Ranskaa. Kahden listan kanssa haettiin ympäri paikallista hypermarkettia kaikkia tarvittavia kouluvermeitä. Vaikka koulu on sinänsä täällä ilmaista, niin kaikesta oheistoiminnasta täytyykin maksaa. Vihkot kynät, kumit, liimat, tussit, puuvärit, vesivärit, vihkot, niihin kannet, nenäliinat, pikkusakset jne täytyy tietysti itse hankkia. Ranskalaisena erikoisuutena koululaiset hommaavat itselleen pienen, A4-kokoisen tussitaulun ja siihen tusseja. Nähtäväksi jää, miten sitä käyttävät koulussa. Ahdasta oli ja hikeä pukkasi, mutta ehkä se ei muuten koulun alulta tunnu.